Rikoksen uhrin (asianomistajan) asema rikosprosessissa


Seuraavassa artikkelissa käydään rikosprosessia läpi vaihe vaiheelta rikoksen uhrin näkökulmasta ja lopussa kerrotaan vielä vaihtoehdoista saada oikeudellista apua tilanteessa, jossa asianomistaja on esittämässä esimerkiksi rikosperusteisia vahingonkorvausvaatimuksia syytettyä kohtaan.


Rikosilmoitus tai esitutkintapyyntö

Rikoksen selvittäminen liikkeelle siitä, että rikoksen uhri tai muu henkilö tekee poliisille rikosilmoituksen. Poliisi voi aloittaa esitutkinnan myös oma-aloitteisesti omien havaintojensa perusteella.

Rikosilmoituksessa rikoksen uhrin tulisi kertoa mahdollisimman tarkasti mitä on tapahtunut, epäillyn tiedot / tuntomerkit, mahdolliset vahingot, sekä todistajien tiedot ja muut mahdolliset todisteet. Silloin kun kyse on esinevahingoista, olisi vahingon määrästä hyvä olla todisteena esimerkiksi ostokuitti tai muu arvoa osoittava dokumentti. Henkilövahingoista taas tulisi aina pyrkiä saamaan lääkärinlausunto tai kertoa poliisille, mikäli rikokseen liittyen on käynyt lääkärissä tai muussa hoitoyksikössä. Varsinkin pahoinpitelyrikoksissa on ensiarvoisen tärkeää, että aiheutuneet henkilövahingot ovat todennettavissa kirjallisin todistein, eli suositeltavaa on hakeutua lääkäriin mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Joissain tapauksissa myös valokuvia käytetään todisteena syntyneistä vammoista, mutta niiden näyttöarvo on jossain määrin heikompi, varsinkin silloin kun vammat vaativat pidemmälle menevää lääketieteellistä päättelyä.


Asianomistajan kuuleminen esitutkinnassa

Poliisi tulee esitutkinnan aikana kuulemaan rikoksen uhria asianomistaja -asemassa. Tässä tilaisuudessa poliisi kysymyksin pyrkii saamaan selkoa siihen, mitä on tapahtunut ja mitä konkreettisia todisteita epäillystä teosta mahdollisesti on olemassa. Varsinkin monissa pahoinpitelytapauksissa tekijän henkilöstä ei ole saatavilla muuta näyttöä kuin uhrin kertomus ja näissä tilanteissa korostuu pienienkin yksityiskohtien merkitys asian selvittämisen ja myöhemmässä vaiheessa teon toteennäyttämisen kannalta.

Esitutkinnan päätteeksi asia etenee syyttäjälle syyteharkintaan. Esitutkinta päätetään kuitenkin saattamatta asiaa syyttäjän käsiteltäväksi, jos tutkinnassa on selvinnyt, ettei rikosta ole tehty tai jos asiassa ei voida nostaa syytettä ketään vastaan.


Oikeudenkäynnistä

Tuomioistuimessa syyttäjä ajaa syytettä asianomistajan puolesta, eikä rikoksen uhrin siten tarvitse itse aktiivisesti osallistua prosessiin syytteen osalta. Syyttäjä voi ajaa myös asianomistajan vahingonkorvausvaatimusta, mutta syyttäjät eivät tätä kovin aktiivisesti nykyisin halua tehdä ja tästä syystä rikoksen uhrin tulisikin itse olla aktiivinen mahdollisen vahingonkorvausvaatimuksensa kanssa.


Vahingonkorvausvaatimuksen esittäminen tuomioistuimessa

Asianomistajalla on oikeus käyttää avustajaa oikeudenkäynnissä (sekä esitutkinnassa) ja tämä on varsin suositeltavaakin, sillä juristilla on monesti realistinen käsitys siitä, mitä voi ja mitä kannattaa vaatia vahingonkorvauksena ja millä perustein. Monesti kun oikeussalissa näkee niin sanottuja maallikon vahingonkorvausvaatimuksia, on niissä hyvin tyypillisesti kaksi perustavanlaatuista virhettä: ne ovat aivan poskettoman suuria ja niitä ei osata perustella sen tarkemmin. Jotta vahingonkorvausvaatimuksella olisi paremmat menestymisen mahdollisuudet, tulee sen olla oikein mitoitettu aiheutuneeseen vahinkoon nähden ja oikeudellisesti merkityksellisillä seikoilla perusteltu. Näiden seikkojen tärkeys korostuu etenkin henkilövahingoissa, joissa syntyneiden vammojen rahamääräinen arvostaminen voi olla vaikeaa ja se vaatii tietämystä rikosvahinkojen oikeuskäytännöstä.


Asianomistajan oikeudellisen avun kustannukset

Rikoksen uhrin asema rikosprosessissa on siinä mielessä hyvä, että oikeudenkäyntiavustajan käytöstä ei yleensä synny asianomistajalle ylimääräisiä kuluja. Ensinnäkin käräjäoikeus voi tietyin edellytyksin määrätä lähisuhdeväkivallan, seksuaalirikoksen taikka henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan vakavan rikoksen uhrille oikeudenkäyntiavustajan, jonka palkkion valtio maksaa.

Jos rikoksen uhrilla on kotivakuutus, voidaan lakimiehen käytöstä aiheutuvia asianomistajan oikeudenkäyntikuluja hakea korvattavaksi kotivakuutukseen kuuluvasta oikeusturvavakuutuksesta.

Rikoksen uhri voi myös kuulua valtion oikeusavun piiriin, mikäli hänen ei katsota omin varoin pystyvän kustantamaan asianomistajan vahingonkorvausvaatimuksen ajamisesta aiheutuvia kuluja. Tällöin rikoksen uhrilla on oikeus valita yksityinen oikeusavustaja, joka voi hakea palkkionsa korvaamista valtion varoista.

Viimeisenä todettakoon vielä se, että omia oikeudenkäyntikulujaan, eli oikeudenkäyntiavustajan palkkiota voi viime kädessä vaatia vastapuolen maksettavaksi, jolloin syytetty joutuu korvaamaan rikoksen uhrin oikeudenkäyntikulut, mikäli hänet todetaan syylliseksi. Tällöin tulee kuitenkin olla tarkkana sen suhteen, mitä vaaditaan ja keneltä.


Jos olet joutunut rikoksen uhriksi tai kaipaat muuten aiheesta lisätietoa, ota yhteyttä ja katsotaan miten voisimme olla avuksi.